Muistolauseet

1. Aamunkoitosta iltaruskoon
kulkija elämän taivaltaa.
Määränpäähän saapuessaan
uneen rauhaisaan vaipua saa.

2. Aikamme on lyhyt,
syttyvä, sammuva liekki.

3. Aurinko laskee, jo pitenee varjot,
aika on eron ja jäähyväisten.
Poissa on ystävä kallehin…

3. Kari Rydman

4. Ei kuolema ole arvoitus,
joka kerran ratkeaa,
se on ihmisen ihana oikeus
taipaleensa tehtyä nukahtaa.

5. Ei mikään voi kuolla.
Ei kukat ei tuuli ei rakkaus
kuolla voi.
Ohi polku vain kulkee ja kukat jää
taakse ja muualla tuuli soi.
Aila Meriluoto

6. Hetket hiljaiset jälkeesi jäivät
kullaten muistojen kirkkaimmat
päivät.

7. Hyvän ihmisen muisto
miten mieltä se lämmittää,
miten aina sen soinnusta sieluun
sävel pieni soimaan jää.

8. Ihana on se tie,
joka meidät rauhaan vie.

9. Ja kerran tuskaa vailla
hän herää uuteen elämään.

10. Ja rauhan maa
iankaikkinen kangastaa vastaan.
Aleksis Kivi

11. Jokaisessa poisnukkuneessa
ystävässä me kadotamme osan
itsestämme, usein juuri parhaan osan.

12. Jäi jälkeesi kaipuu
jäi sanaton suru.

13. Kaiken tänne jätän
rikkaan kauniin maan.
Nousen taivaan sineen
ruskoon punertavaan.

14. Kaikki elon siteet kerran katkeaa,
muistojen kauniit kiteet ainiaaksi jää.

15. Kauniina nauhana vuosien päivät
helmenä jokainen muistoksi jäivät.
Elämän päivien ketju on kallis,
helmist´ ei yhdenkään kadota sallis.

16. Kauniit muistot eivät koskaan kuole,
eivätkä milloinkaan jätä yksin.

17. Ken tulkita vois kaiken tarkoituksen,
me jäämme vaiti, hiljaa nöyrtyen.

18. Kotiin kaukaiseen kaipuuni saa,
tähtinen taivas tien viitoittaa.

19. Kun kerran viimeisen suljen
nämä silmäni unista maan,
yhä ylemmäs silloinko kuljen,
yhä kauemmas nähdäkö saan.
Yrjö Jylhä

20. Kun pitkän elämän elää saa
voi rauhassa nukahtaa.
Kun kaikki on valmista, tehty työ
on edessä rauhaisa yö.

21. Lepää rauhassa, tuulen kehdossa,
tuoksuissa kesäisen maan.

22. Lepoa ja rauhaa poisnukkuneelle.

23. Me olemme niin kuin uni
ja niin kuin ruoho maan
joka aamulla puhkee kukkaan
ja ehtoolla leikataan.
Mika Waltari

24. Meri tyyntyy, varjot pitenee,
rauhan ranta lähenee –
vene hiljaa satamaan saapuu.

25. Minne meri ja taivas kantaa
minne aalto ja tuuli käy
siellä nouseva aurinko hohtaa
ja sydämelles lempeän rauhan suo.

26. Muistoista aika rakentaa lohdutuksen.

27. Nuku hyvin,
sydämissämme on asuntosi.

28. Nyt nukut ikiunta,
rauhallista, tuskatonta.

29. Olen polkuni päässä,
tuhansista erään ja niitä on
täynnä maa.
On viileä ilta, eräs päivä on mennyt,
on painunut metsien taa.
Aila Meriluoto

30. On ajaton avaruus
arjesta irronnut ikuisuus,
on rauha, hiljaisuus.

31. On hiljainen taivaanranta,
eikä lintujen laulu soi.
Ei kuoleman tarkoitusta
aina ymmärtää voi.

32. On lempeä levon maa,
unen kaarisilta sinne johdattaa.

33. On päivä päättynyt, on tullut ilta.
Uus´ kotiranta uneen kangastaa.

34. On siellä ikuinen kesän maa
sydän uupunut levätä saa.

35. Pitkä on päivien retki
illan himmeyteen.
Yks on autuas hetki
kivusta uupuneen;
nukkua siintoon illan.
Saima Harmaja

36. Meri huokaa rantakiviin.
Veden yllä linnun lento aamuaurinkoon.
On muuton aika.

37. Päättyi pitkä kaari elon,
väsynyt on saanut levon.
Nuku unta rauhaisaa.

38. Rakas ystävä ei koskaan kuole.
Hän elää ajatuksissamme,
sydämissämme, muistoissamme.

39. Siellä on polut tasaiset astua.
Siellä ei silmät voi kyyneliin kastua.
Siellä on vihreät kunnaat ja lehdot.
Siellä on pehmeät nukkua kehdot.

40. Soi holvistossa sävel hiljainen,
on matka päättynyt,
on aika jäähyväisten.

41. Surun kyynelten lävitse loistavat
onnellisten muistojen kultaiset säteet.

42. Sydän uupunut levon sai,
valkeni ikuinen sunnuntai.

43. Säveltä hiljaisuuden
sanat ei häiritä saa.
Kirkkaus ikuisuuden
ihmistä koskettaa.
Hilja Aaltonen

44. Taa tähtein täältä
on matkan määränpää.
Sylissä ikuisuuden,
kaikk´ mainen häviää.

45. Takana elämän tuulet,
eessa rauha – iäisyys.

46. Täällä Pohjantähden alla
on nyt kotomaamme,
mutta tähtein tuolla puolen
toisen kodon saamme.

47. Tämä varjojen maa,
jää kauas taa,
vihdoin väsynyt sydän levon saa.

48. Täyttyi määrä päivien,
joutui päivä iltaan.
Kääntyi katse
taivaan kaarisiltaan.

49. Uupunut matkaaja
rannalla himmeän maan
astui aurinkolaivaan
suureen valkeaan.

50. Vaan ylitse kaikkien kyynelten
tuhat muistoa meitä lohduttaa.
Ne tallessa päivien menneiden –
tuhat muistoa kultaakin kalliimpaa.

51. Ei pelkoa taivaassa,
vain rauha ja ikuisuus.

52. Elo mainen kun iltaan raukes,
oli tyyntä ja rauhaista niin.
Joku portti vaan hiljaa aukes
ja se iäksi suljettiin.

53. Enkelit soittavat kellojaan,
sua oottaa luokseen jo Luoja.

54. Herra on antanut meille elämän,
Hänen kädessään on myös lähtömme
hetki.

55. Herra varjelee sinun lähtemisesi ja
tulemisesi nyt ja iankaikkisesti.

56. Herra, kädelläsi uneen painan pään,
kutsut ystäväsi lepäämään.
Käsi minut kantaa uuteen elämään,
ikirauhan antaa, valoon jään.

57. Hiljaa siirrymme lepoon iäiseen,
Luojan suloiseen suojelukseen.

58. Hyvä paimen rakastaa pientä,
pientä karitsaa.
Kantaa kunnes laskee sen,
helmaan Isän taivaisen.

59. Hyvyyden voiman ihmeelliseen
suojaan olemme kaikki kätketyt.
Me saamme luottaa uskolliseen
Luojaan,
yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.

60. Hän, joka antaa surun
antaa myös lohdutuksen.

61. Ihminen on kuin tuulen henkäys
hänen päivänsä kuin pakeneva varjo.
Ps. 144:4

62. Ja illalla enkeli tarttui hänen hauraaseen
käteensä ja sanoi: – Tule, minä
vien sinut kotiin.

63. Jokainen päivä
on yhtä lähellä ikuisuutta.

64. Jumala on minun sydämeni kallio
ja minun osani iankaikkisesti.
Ps. 73:26

65. Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton.

66. Jätti jäljen ihanan,
kaaren kauniin, loistavan,
lensi syliin Jumalan.

67. Jää hyvästi.
Luona Herran kerran
toisemme tapaamme.

68. Katsoi Herra ajan täyttyneen
kutsui luokseen väsyneen.

69. Kaunis on kuunnella kutsua Luojan,
nukkua pois, kun jo uupunut on.

70. Kun loppuvat voimani kerran,
uni ylleni valahtaa,
se luona elämän Herran,
iankaikkisen hengen saa.
Helvi Juvonen

71. Kätes voimakas turvaksi anna,
kun uuvun nosta ja kanna
ikirauhaan kerran vie.

72. Levolle laske Luojani
armias ole suojani.

73. Löysin levon, rauhan ainaisen –
Kodista Taivaan sylistä kaikkeuden.

74. Luoja kauan valmisti viljaa
vuosi vuodelta verkalleen.
Nyt enkelit kypsän lyhteen
vei elämän Herralleen.

75. Luoja päättää päivistämme,
tietää, tuntee elämämme.
Antaa rauhan, levon suo,
jokaisen hän kutsuu luo.

76. Maan matkalta käyn kotiin
– ilohon iäiseen.

77. Maan korvessa kulkevi
lapsosen tie, hänt´ ihana
enkeli kotihin vie.

78. Minä olen ylösnousemus ja elämä,
joka uskoo minuun, elää, vaikka
olisi kuollut.

79. Minun aikani on Sinun kädessäsi.
Ps. 31:16

80. Niin hiljaa enkeli kulkua johti,
elon virran valkeita rantoja kohti.

81. Niin lähdit enkeli kultainen,
luo taivaan omien enkelten.

82. Niin lyhyt askel ajasta ikuisuuteen,
niin kapea raja,
välillä taivaan ja maan.

83. Niin turvaisaa on, Herra,
Sun rauhaas nukahtaa.

84. Nuku unta nyt tyyntä ja lempeää,
lepää Jumalan kämmenellä.

85. Näin aukeaa portti viimeinen
valoon ja lauluun lintujen.

86. On aika silmät sulkea
ja lepoon painaa pää.
Herran käsi siunaava,
sun otsallesi jää.

87. On Jumalan kädessä ihmisen tie
Hän matkamme määrää ja perille vie.

88. On lähdön hetki saapuva,
se kaikki kohtaa kerran.
Vaan milloin, millä tavalla,
se tiedossa on Herran.

89. On luonain hän, kun jätän tämän maan
ja Isän kotiin mä muutan ihanaan.

90. On pursi irronnut maan laiturista,
vie virrat kuulaat kohti Jumalaa.

91. On rauha taivaassa ikuinen,
olo Luojan luona turvallinen.

92. Onnellinen hän
joka päänsä
taitaa painaa
iankaikkisen Isän syliin.

93. Poissa on tuska, ohi on arki ja työ,
Purjehdus on päättynyt.
Vain lempeät mainingit rantaan lyö –
Isän kotiin matkaaja palaa.

94. Päämme nyt painuu
ja sydän on hiljaa,
me nöyrrymme eessä Luojan.

95. Salattu on meiltä maisen matkan pää.
Vastausta vaille kysymykset jää.

96. Sinun luonasi on väsyneen hyvä olla.

97. Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala,
sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret.
Moos. 33:27

98. Sun haltuus rakas Isäni,
mä aina annan itseni.
Mun sieluni ja ruumiini,
sä Herra ota suojaasi.

99. Vierellänsä kulkemaan
sai hän oppaan parhaan,
Herra kantaa hellin käsin
hänet taivaan tarhaan.

100. Viheriäisille niityille Hän
vie minut lepäämään.
Ps. 23:2